Suomessa sukupuoli-identiteetti ja ilmaisu sekä seksuaalinen suuntautuminen katsotaan turvapaikan hakemisen perusteeksi. Euroopan unionin perusoikeusviraston HLBTIQ+-turvapaikanhakijoita koskevan raportin mukaan Suomessa arvioitiin olevan 500 turvapaikanhakijaa seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella vuonna 2017 (EU FRA 2017). Kansainvälisen tutkimuksen mukaan näihin perusteisiin nojaavien turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut globaalisti. Maailmanlaajuisesti kasvava antigender-liikehdintä on vaikuttanut monissa maissa HLBTIQ+-yhteisöön kuuluvien asemaan juridisesti sekä queer-ihmisten kokemaan turvallisuuteen, mikä korostaa tarvetta kehittää suojelukeinoja ja tukea HLBTIQ+-turvapaikanhakijoille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämä Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa vähemmistössä Suomessa (2022) -analyysi kartoittaa sateenkaarevien turvapaikanhakijoiden kokemuksia vastaanottokeskuksissa. Analyysin mukaan Suomi ei ole turvasatama monille haavoittuvassa asemassa oleville, sillä useat Suomeen tulevat seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat kohtaavat moninaisia haasteita, kuten turvattomuutta ja kuulumattomuutta vastaanottokeskuksissa. Nämä kokemukset kumpuavat usein ulossulkevista käytännöistä, kuten heteronormatiivisista oletuksista ja puhetavoista sekä avioliittoon kohdistetuista paineista.
Moni turvapaikanhakija kuuluu vähemmistöön vähemmistön sisällä, jolloin esimerkiksi pakolaistausta voi ristetä seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen kanssa. Tutkimuksissa on havaittu, että monikertaiseen vähemmistöön kuuluminen lisää myös eriarvoisen kohtelun ja monikertaisen syrjinnän riskiä niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin esimerkiksi lähtömaan yhteisöissä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on kuitenkin osa laajempaa ongelmaa, eikä niitä voida liittää vain tiettyihin kulttuureihin. Homo- ja transfobia voi ilmetä esimerkiksi vähättelynä, mitätöintinä, mikroaggressioina, poissulkemisena tai suoremmin häirintänä, syrjintänä, tai jopa viharikoksina.
Vastaanottokeskus ei ole monelle sateenkaari-ihmiselle turvallinen tila
THL:n analyysin (2022) mukaan sateenkaariturvapaikanhakijat voivat harvoin elää seksuaalista suuntautumistaan vastaavalla tavalla tai ilmaista sukupuoli-identiteettiään, sillä he saattavat kokea uhkaa maahanmuuttajayhteisössä, vastaanottokeskuksissa ja laajemmin yhteiskunnallisesti. Analyysi valottaa sitä, kuinka suomalaisten viranomaisten turvapaikanhakijalle asettama vaatimus elää avoimesti asettuu hankaan monen queer-ihmisen arjen kanssa. Lisäksi trans- ja homofobinen väkivalta varjostaa monien sateenkaariturvapaikanhakijoiden turvallisuuden kokemusta, eikä sitä lievennä se, että viranomaiset näkevät tietyt väkivallan muodot uskontoon tai kulttuuriin kuuluvina, “yhteisön asioina”.
THL:n analyysin mukaan monet seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista turvapaikanhakijoista ovat kokeneet suojattomuutta poliisin, vastaanottokeskusten työntekijöiden sekä tulkkien taholta, koska viranomaiset ovat käyttäneet loukkaavaa kieltä ja esimerkiksi väärinsukupuolittaneet vastaanottokeskuksessa asuvia. Lisäksi haasteeksi nousee osan kohdalla tiedon puute omia oikeuksia ja länsimaista HLBTIQ+-termistöä koskien, mikä hankaloittaa turvapaikan saamista. Myös traumatausta heikentää valmiuksia oman oikeusturvan tunnistamiseen ja sen puolustamiseen.
Pelkästään seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen ei takaa kansainvälistä suojelua tai pakolaisstatusta, ja se kantaa mukanaan niin sanottua ”todistustaakkaa”. Tällä tarkoitetaan sitä, että sateenkaariturvapaikanhakijoiden oletetaan täyttävän institutionaalisten odotusten mukaiset narratiivit seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvina turvapaikanhakijoina ja elävän avoimesti niiden mukaan vastaanottavassa maassa. Sukupuoli-identiteettiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien turvapaikkahakemusten arvioinnissa käytetään Suomessa DSSH-mallia (Difference, Stigma, Shame and Harm), joka painottuu identiteettiin, selviytymismekanismeihin, tunteisiin ja yhteisön suhtautumiseen. Mallia on kritisoitu erityisesti sen länsimaalaisesta identiteettikäsityksestä, mikä typistää identiteetin lineaariseksi ja muuttumattomaksi, jolloin moninaiset ja toistensa kanssa risteävät identiteetit voivat jäädä tunnistamatta.
Kotimajoitus voi toimia turvallisena vaihtoehtona seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille
Monet sateenkaariturvapaikanhakijat toivovat pääsevänsä kotimajoitukseen, erityisesti pääkaupunkisedulla. Kotimajoituksen tuki ry:lle tulee heiltä yhteydenottoja säännöllisesti. Siinä missä seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluville väkivalta ja syrjintä on voinut olla arkea lähtömaassa, on tärkeää, että majoitukseen tuleva kokee olonsa turvalliseksi ja pystyy olemaan avoimesti oma itsensä ilman tarvetta peitellä seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä.
Tarve kotimajoitukselle on erityisen suuri nyt, kun 26 vastaanottokeskusta ollaan lakkauttamassa Suomessa vuosien 2025–2026 aikana. Majoitusta ja asuinpaikkaa koskeva hätä on todellinen vastaanottokeskuksista lähtevillä sateenkaari-ihmisillä, sillä vastaanottokeskusten sulkeminen tarkoittaa monen kohdalla sosiaalisten verkostojen ja erityisten turvaverkkojen, kuten sateenkaarijärjestöiltä saadun tuen katkeamista. Suuremmissa kaupungeissa on sateenkaariystävällisiä tiloja ja erityistä tukea ihmisille, joiden identiteetit risteävät. Nämä yhteisöt ja tilat ovat ensiarvoisen tärkeitä kuuluvuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden kokemisen kannalta. Moni transturvapaikanhakija tarvitsee myös mahdollisuuden asioida transpoliklinikoilla, jotka sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella.
Solidaarisuus on keskeinen osa toimintaamme, kuten myös pride-liikkeen historiaa. Queer-ihmiset sekä heidän liittolaisensa ovat pitkään luoneet valittuja perheitä sekä tarjonneet yhteisöllistä hoivaa ja suojaa erityisesti niille, jotka ovat joutuneet perheidensä hylkäämiksi. On tärkeää taata ylirajaisen solidaarisuuden jatkumo ja luoda saavutettavampia tiloja sateenkaari-ihmisille. Kotimajoitus voi toimia turvallisena, rauhallisena ja saavutettavana majoitusvaihtoehtona, joka luo merkityksellisiä suhteita ihmisten välillä.
Jos olet kiinnostunut kotimajoitustoiminnasta, voit tutustua ”Minustako kotimajoittaja?” -osioon täältä. Myös toiminnastamme viestiminen ja tiedon jakaminen edesauttaa kotimajoitusverkostojen syntymistä, joten voisitko jakaa tämän artikkelin ja kertoa kotimajoituksesta tuttavillesi?
Lyhenteet ja asiasanasto:
HLBTIQ+: homo/lesbo/bi/trans/inter/queer/muu
Mikroaggressio: tarkoittaa tahatonta tai tarkoituksellista tekoa, joka toiseuttaa ja ylläpitäää syrjiviä stereotypioita tai rasismia (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2020)
Queer: termi on sekä poliittinen että akateeminen ajattelutapa, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyviä normeja. Queer tarkoittaa myös identiteettiä, jolloin seksuaalista suuntautumista tai sukupuolta ei haluta määritellä (Setan sateenkaarisanasto)
Sateenkaareva: termi kuvaa monia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä (Setan sateenkaarisanasto)
Lähteet:
Czimbalmos, Mercédesz & Shadia Rask (2022) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa. Intersektionaalinen analyysi. THL raportti 9/2022. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-908-5
EU FRA (2020) LGBTI Survey Explorer. Discrimination in the Past 12 Months in 8 Areas of Life. Saatavilla: https://fra.europa.eu/fi/publications-and-resources/data-and-maps/2020/lgbti-survey-data-explorer
EU FRA (2017) Current migration situation in the EU: Lesbian, gay, bisexual, transgender and intersex asylum seekers. European Fundamental Rights Agency. Saatavilla: https://fra.europa.eu/en/publication/2017/current-migration-situation-eu-lesbian-gay-bisexual-transgender-and-intersex
European Union Agency for Asylum (EUAA) (2024) Practical guide on applicants with diverse sexual orientations, gender identities, gender expressions and sex characteristics Cross-cutting elements. European Union Agency for Asylum. Saatavilla: doi:10.2847/3281846
Maahanmuuttovirasto (2025) Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskuksia 27.3.2025. Saatavilla: https://migri.fi/-/maahanmuuttovirasto-lakkauttaa-vastaanottokeskuksia
Rodríguez, Diego García (2023) Critiquing Trends and Identifying Gaps in the Literature on LGBTQ Refugees and Asylum-Seekers. Refugee Survey Quarterly, 42 (4), 518–541. Saatavilla: https://doi.org/10.1093/rsq/hdad018
Seta (2025) Sateenkaarisanasto. Saatavilla: https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/
Vanto, Johanna (2022) The Queer Story and How to Tell it: The DSSH Model in Queer Asylum Determinations. Retfaerd: Nordisk Juridisk Tidsskrift, 45(1). Saatavilla: http://www.retfaerd.se/year/2022
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (2020) Mikroaggressiot. Saatavilla: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/rasismi