Hallituksen puheenjohtaja
hallitus@kotimajoitusverkosto
Kotimajoituksen tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja
Kansalaisaktiivina minun peruskamaa on ollut feminismi 1970-luvun puolivälistä lähtien. Muun muassa naisten itsepuolustus, synnytys, oman kehon tuntemus. Vuonna 2015 aktivoiduin maahanmuuttokysymyksissä ja toimin pitkälti vapaana aktiivina kuulumatta juuri yhdistyksiin. Hoidimme turvapaikanhakijoiden asioita viranomaisiin päin ja hoidettavia asioita oli mielettömän paljon.
Olin kotimajoittajanakin, irakilaisille ja afganistanilaisille, ja tiesin kyllä täsmälleen mitä kotimajoitusverkosto tekee, mutta en kuulunut tukiyhdistykseen edes jäsenenä. Työni kirjastoalalla johtotehtävissä vaati organisoituneisuutta, ja vastapainona työlle muu aktivismini oli vapaata.
Kotimajoitus on todella fiksu ja kantava systeemi uuden oppimiseen ja toisten auttamiseen. Se on haastavaa, mutta mikäs sen kivempaa kuin oppia itsestään. Kotimajoitus antaa mahdollisuuden tarkastella omia selkäydinreaktioitaan järjen kanssa. Kulttuurimmehan on hyvin yksilökeskeinen ja privaatin suojeleminen on vaistomaista. Yhdessä eläminen opettaa – ja jos minä opin, silloin se toinenkin oppii. Integraatio ei ole vain yhdensuuntaista vaan kahden kauppaa. Se vaatii osapuolet, jotka ovat valmiita heittäytymään siihen mukaan.
Minulla on se luksus, että olen aina elänyt eri kulttuurien rajapinnalla, kun äitini oli saksalainen, uskontomme katolinen ja kielenämme ruotsi, tosin välillä elimme täysin suomenkielisessä ympäristössä. Nykyisin olen varamummo irakilaisille ja afganistanilaisille lapsille. Heidän kulttuurissaan vanha täti on arvossaan ja siitä voi todella nauttia.