Hyvä kansanedustaja,
Turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset sijoitetaan vastaanottokeskuksiin ympäri Suomea. Moni haluaa majoittua muualla, ja vastaanottokeskusten asiakkaista yli 40 prosenttia asuukin yksityismajoituksessa, jota myös kotimajoitus on. Kotimajoitukseen hakeudutaan monista syistä, kuten sijainti lähellä sukulaisia, työ- tai opiskelumahdollisuuksia, halu pysyä paikkakunnalla, jolle on jo asettunut, vastaanottokeskusmajoituksessa koettu yksityisyyden puute tai turvattomuuden tunne.
Tänä vuonna ollaan sulkemassa 18 vastaanottokeskusta ja ensi vuoden alussa kahdeksan. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan sulkeminen vaikuttaa vajaaseen 5000 ihmiseen, joista noin puolet on turvapaikanhakijoita ja puolet ukrainalaisia. Osa ukrainalaisista voi hakea kotikuntaa, mutta monella voi olla edessä siirtyminen jopa eri puolelle maata ja jo rakennettu elämä jää toistamiseen taakse. Keskusten sulkeminen vaikuttaa myös yksityismajoitusasiakkaiden käyttämiin palveluihin, kun esimerkiksi koko Pirkanmaalle ei jää ainuttakaan vastaanottokeskusta, jossa asioida.
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa Suomi sitoutui auttamaan täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneita ja toimenpideohjelma Ukrainasta paenneiden auttamiseksi vuosille 2024–2027 tukee ukrainalaisten työllistymistä ja asettautumista Suomessa. Sisäministeriö, jonka alaisuudessa Migri toimii, myös kehottaa ihmisiä auttamaan ukrainalaisia eri tavoin ja toteaa Ukrainan ja ukrainalaisten avuntarpeen koskevan yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. ”Suomi tukee Ukrainaa niin pitkään kuin apua tarvitaan”, ministeriön nettisivuilla sanotaan. Miten vastaanottokeskusten sulkeminen aikana, jolloin tuhannet ukrainalaiset ovat jo tietylle alueelle asettuneet, auttaa ukrainalaisia?
Kotimajoituksen tuki ry saa enenevässä määrin yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat hädissään tulevasta muutosta ja sen vaikutuksista muun muassa lasten arkeen. Esimerkiksi useat Porvoon asuntopohjaisessa vastaanottokeskuksessa majoittuvat ukrainalaiset etsivät tällä hetkellä alueelta kotimajoitusta eivätkä tiedä, minne heidät lähetetään, ellei heille sitä järjesty. Eri puolilta Suomea tulee yhteydenottoja myös turvapaikanhakijoilta, jotka pelkäävät tulevansa sijoitetuksi kauas tutuksi tulleelta paikkakunnalta ja sosiaalisista verkostoista.
Sisäministeriö painottaa, että ”massiiviseen avuntarpeeseen ei voida vastata yksin viranomaisten toimin, vaan avunantoa on toteutettava laajalla yhteistyöllä”. Yhteistyö on tarpeen, mutta Suomesta suojelua hakeneille turvallisen, saavutettavan ja sensitiivisen majoituksen tarjoaminen ei voi olla vain yksittäisten ihmisten harteilla.
Kotimajoitus edistää kaksisuuntaista kotoutumista, ja se on tarjonnut monelle mahdollisuuden päästä nopeammin osaksi yhteiskuntaa. Kotimajoitusta koskevissa kartoituksissa asumismuodon on havaittu edistäneen sosiaalisia suhteita suomalaisten sekä eri puolilta maailmaa saapuneiden, Suomesta turvaa hakeneiden välillä. Laitoksesta metsän keskeltä ilman toimivia liikenneyhteyksiä on vaikea päästä osaksi yhteiskuntaa, tai edes ruokakauppaan.
Vastaanottokeskusten sulkemisia perustellaan säästösyillä. Yksityismajoituksen 10 euron vuorokausimajoitushinta on kuitenkin moninkertaisesti pienempi kuin keskusmajoituksen 43 euron vuorokausimajoitushinta. Mikäli säästötalkoisiin osallistuminen hyvin konkreettisella tavalla kiinnostaa, kannattaa ryhtyä kotimajoittajaksi.
Kansanedustaja, miksi et olisi osa ratkaisua ja majoittaisi tilapäistä suojelua saavan ukrainalaisen tai turvapaikanhakijan, etenkin, mikäli sinulla on kaksi kotia? Yksi huone voi muuttaa elämän.
Annamme mielellämme majoittamisesta kiinnostuneille lisätietoa ja tuemme prosessissa.
Laatimamme Kotimajoitusoppaan sekä sopimuspohjan avulla kotimajoituksen osapuolet voivat sopia asioista yhdessä ennen majoituksen alkua, tai aivan sen alussa. Majoituksen tarjoajalta vaaditaan muutamia asioita, joista tärkeimmät alla.
- riittävästi tilaa, jotta majoituksen kaikkien osapuolten yksityisyys toteutuu
- harkintaa
- pyrkimys tasavertaisuuteen
- halu ymmärtää ja kohdella kunnioittavasti vaikeasta tilanteesta saapuvaa ihmistä
- ymmärrys siitä, että kotimajoituksen on oltava vastikkeetonta
- kyky kommunikoida majoittujan kanssa jollain tavalla
Miksi ryhtyä kotimajoittajaksi?
Se:
- koetaan hyvinkin merkityksellisenä
- on erittäin konkreettinen tapa tukea Suomesta kansainvälistä suojelua hakevia ihmisiä
- osoittaa kotimaistaan paenneille ihmisille, että vaikka rajoja suljetaan, kotien ovia ei kukaan voi väkisin pitää kiinni
- on tietenkin näkyvä solidaarisuudenosoitus
- tarjoaa myös majoittajalle uusia kokemuksia, ystävyyksiä, tietoja ja taitoja
Tervetuloa majoittajaksi ja muutenkin kotimajoitustoimintaan!
Kotimajoitusoppaan löydät täältä.
Lähteet:
Maahanmuuttovirasto (2025) Maahanmuuttovirasto. Tietopalvelut. 17.4.2025. [Sähköpostivastaus tietopyyntöön]
Maahanmuuttovirasto (2025) Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskuksia. 27.3.2025. [Tiedote]. https://migri.fi/-/maahanmuuttovirasto-lakkauttaa-vastaanottokeskuksia
Maahanmuuttovirasto (2024). Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta 13.3.2024. [Lausunto]. Saatavilla: Lausuntopalvelu.fi
House of Helsinki Ry (2025). Kartoitus Ukrainasta sotaa paenneiden ja nyt Suomessa asuvien ihmisten tarpeista. 3/2025. Saatavilla: www.houseofhelsinki.fi
Sisäministeriö (n.d.). Näin autat Ukrainaa ja ukrainalaisia. Verkkosivu. https://intermin.fi/ukraina/avun-tarjoaminen-ukrainalaisille
Työ- ja elinkeinoministeriö (2024). Toimenpideohjelma Ukrainasta paenneiden auttamiseksi vuosille 2024–2027. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-957-5
Valtionneuvosto (2023) Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Saatavilla: https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/.